Liity jäseneksi Jussi-TV Jussi-putiikki
 

Maila-Jussien historia

 
Maila-Jussien synty

1920-luvun lopulla pohjalaisia nuoria oli paljon opiskelemassa Helsingin yliopistossa. Hyvien pelien näkeminen ja kotona jo pallonlyöntiä harrastaneiden nuorten yhteensaattaminen innosti pelaajia pelaamaan yliopiston mestaruudesta. Pohjalaiset nuoret olivat aikansa huippuja pesäpallossa ja osakunnan voitettua mestaruus sitä puolustaneelta Viipurin joukkueelta, alkoivat Etelä-Pohjalaisnuoret pohtimaan omaa joukkuetta kotiseudulle, joka kykenisi taistelemaan pääsarjassa tasaveroisesti etelän joukkueiden kanssa.

 

Eräänä iltana päätettiin ryhtyä ajatuksista tositoimiin. Koottiin kolmen miehen ryhmä asiaa hoitamaan. Puheenjohtajaksi tuli Valto Järvi, sihteeriksi Olavi Kuusisto ja rahastonhoitajaksi Mauri Vuorinen.

 

Heti alusta lähtien oli selviö, että seuran kotipaikka tulisi olla maakunnan keskus, eli Seinäjoki. Myös pidettiin selvänä, että joukkueen runko on oleva osakunnan piiristä koottu joukkue. Vain heillä on mahdollisuus nostaa uusi seura ylös, todettiin.

Seuran nimikilvan voitti lääkäri Väinö J. Koivusalo, joka ehdotti käyttöön otettavaksi Maila-Jussit nimen. Peliasuksi hyväksyttiin osakunnan peliasu Jussi-paita ja mustat housut.

 

Seuran perustava kokous pidettiin 17.5.1932 ja Maila-Jussien 1.puheenjohtajaksi valittiin Martti Helve. Idean isä Valto Järvi oli varalla.

 

Jussien alkutaival

Maila-Jussien alkutaival oli vaihtelevaa, mutta Jussien nimi kiiri kokoajan eteenpäin. Saavutettiin piirinmestaruuksia, menestystä valtakunnan sarjoissa ja Itä-Länsikin järjestettiin Seinäjoella 1943. Ensimmäistä kertaa varsinaiseen mestaruussarjaan päästiin kokeilemaan 1946. 1940 - 50 luvuilla käytiin kaikkiaan kolmesti mestaruussarjassa pelaamassa aina kuitenkin vain yhden kauden ajan. Vuotta 1954 voidaan pitää myös merkittävänä seuran historiassa. Silloin seura sai käyttöönsä Olavi Kurikan suunnitteleman lipun ja merkin.

Vuonna 1969 Jussit nousivat sitten seuraavan kerran mestaruussarjaan ja tällä kertaa pysyvästi. Heti avauskaudella saavutettiin seuran ensimmäinen SM-mitali, joka oli hopeinen. Tuon kauden jälkeen seura pelasi pääsarjassa peräti 37 kautta yhtäjaksoisesti, mikä tekee Maila-Jusseista pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelanneen seuran.

 

 8-kertainen vuoden lukkari Mauri Pyhälahti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen mestaruus 

1970-luvulla seura nousi sitten Suomen terävimmälle huipulle, kruununa Suomen Mestaruus v.1975. Tuon mestaruuden lisäksi saavutettiin yksi hopea- ja kaksi pronssimitalia. Naisetkin saavuttivat toistaiseksi ainoan mestaruutensa Jussi Ristilän johtamana 1977. Miesten joukkueeseen liittyivät tuona aikana mm. Mauri Pyhälahti, Veijo Parhiala sekä Jukka Peltoniemi.

 

  Vuoden pesäpalloilija 1975 Markku Vainio lyö pomppua.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pesäpallon Kultainen 80-luku

1980-luku olikin sitten Jussien kulta-aikaa. Kolme mestaruutta vuosina -83, -85 sekä -87 nostivat seuran maan menestyneimmäksi pesäpalloseuraksi. Mestaruuksien lisäksi seuralle tuli neljä himmeämpääkin mitalia. Seuran vahvaa nousua maan ykkösseuraksi kuvaa myös hyvin lentopallossa saavutetut kultamitalit vuosina 1986 - 87. 

Molempien lajien viimeisimmät mestaruudet ovatkin juuri vuodelta 1987.

 

 Mestarit vuosimallia 1983: Hannu Ahvenniemi, Timo Heimonen, Jari Karjanlahti, Harri Kujala, Matti Laitila, Esa Mäntymaa, Jukka Peltoniemi, Hannes Rajala,  Ari Rinta-Rahko, Tapio Ristilä, Jari Tyynelä, Ari  Uusitalo.

Pelinjohtaja: Tuomo Olli

Joukkueenjohtaja: Reijo Toivonen

 

 

 Pesäpallon edellinen mestaruus 1987

 Kuvassa mestarit 1987
Heikki Aittasalo, Jan Hautala, Kai Heikkilä, Jarmo Jokinen, Erkki Lahti, Vesa Mattila, Esa Mäntymaa, Jukka Peltoniemi, Hannes Rajala, Ari Rinta-Rahko, Mika Sivunen, Jaakko Taipalus, Jari Tyynelä. Pelinjohtajat: Tapio Ristilä, Mauri Pyhälahti

Joukkueenjohtaja: Jari Hyvöne

Lääkäri: Aki Hintsa 

 

 90-luku, Superpesisaika

Superpesiksen aikana, eli vuodesta 1990 SMJ on ollut neljästi taistelemassa mitalipeleissä jääden kuitenkin aina niukasti pronssiotteluihin. Vuosina 1991, -95, -96 ja -97 saavutettiin kuitenkin pronssiset mitalit. Superpesisaika toi pesikseen myös hallimestaruusottelut, joista Jusseille kirjattiin neljä mitalia. Olosuhteisiin saatiin myös tuntuva parannus kun Seinäjoen Pesäpallostadion valmistui kesällä 1992. Samaisena kesänä stadionilla pelattiin myös miesten ja poikien Itä-Länsi ottelut. Naisetkin palasivat pääsarjaan kahden kauden ajaksi 1994-95, mutta sen jälkeen vuorossa oli sarjapaikan vaihto. 

 

Vesa Mattilan tuuletus kaudelta 1993

 

 

 

 

 

 

 

2000-luku

Uudella vuosituhannella Jussien menestys ei ole ollut edellisten vuosikymmenten kaltaista. Juniorisarjoissa menestystä on tullut vuosi vuodelta mutta aikuisten ainoa SM-mitali on vuodelta 2004 (pronssi).

Seinäjoen Pesäpallostadion koki muodonmuutoksen keväällä 2008 kun 16 kesää palvellut hiekkatekonurmi vaihdettiin uuteen.